Isä soitti äsken.

Keskustelu oli suunnilleen tälläinen:

Isä:-Hei,nyt olis teille kissa,sähän sanoit että te haluisitte sellaisen. Mun kaveri toi minun luokse kissan se on  leikattu uros kissa ja se kaipais kotia päläpäläpälä.......

(Piitkät myyntipuheet)

No,sitten kysyin äitiltä ja kerroin sen minkä isä oli kertonut minulle.

Sekunti miettimistä ja äiti sanoi: Otetaan se. Ja jatkoi touhuamista.

-Kissa on siis 2 vuotias mustavalkoinen leikattu uroskissa. Se on ulkokissa,ja vaihtanut aika monta kertaa kotia viime aikoina,mutta sopeutuu kuulemma nopeasti. Se on kuulemma virkeä ja aika leikkisä,ja kaikin puolin kiva mirri. Tottunut kuulemma toisiin koiriin ja kissoihin.

(Minä luulen että isä halusi vain siitä eroon otettuaan sen hetken mielijohteesta)

Totesin että isä olisi hyvä puhelinmyyjä.

No,joka tapauksessa se tulee ruokineen,häkkeineen,vessoineen,leluineen ja karvoineen päivineen meille huomisaamuna.

Yksi asia vain.

Isä ei muistanut sen nimeä:)

Äiti antoi minulle nimen päätösvallan,ja pitkän juhlallisen mietinnän jälkeen kissa x sai nimekseen Edvin

Meidän vanhan (Hullun) kissamme mukaan. Kuvia Edvinistä löytyy varmassti blogista huomenna:)

(Pitkä se mietintä kyllä oli,mutta mietin myös onko hillitön nettisivuilla trollailu ja nimipalstojen innokas lukeminen,ja lopulta paperilla olevat sotkuiset nimiletkat,musiikin kuuntelu kappale toisensa jälkeen ja välillä tietokoneelle kirjoittelu ja yliroikkailu ja kirjoittaminen kovin juhlallista?)

 

Ja äiti vaati minua äsken selittämään miksi suihkukopissa riippuu koiran talutushihna.

Syy siihen on se,että pakkopesin eilen Evin käpälät kun se oli ryöjännyt jossain mikä oli tehnyt valkoiset käpälät mustiksi.

Minun diagnoosini on tunkio tai mullospelto,jotka löytyvät kumpikin talomme läheltä....

 

Heidi