perjantai, 20. huhtikuu 2018

Odotus päättyy,vihdoinkin

Sometimes, I wake up in the morning
To red, blue, and yellow skies
It's so crazy, I could drink it like tequila sunrise

Put on that Hotel California
Dance around like I'm insane

I feel free when I see no one
And nobody knows my name

Joo. En tiedä miksi. Lana Del Rey kuuluu siihen valtaosaan musiikista jota en yleensä kuuntele. Se on vain sellaista... Kuulostaa kuin laulaja haluaisi lähinnä kuolla... Mutta ehkä mä vaan kaipaan vähän vaihtelua:D

 Minulla on myös aika iloisia uutisia. Muutamme myöhintään toukuokuun lopulla Punkaharjulle tai Savonlinnann. En voisi olla enemmän innoissani. Pääsen vihdoinkin pois tästä kouluhelvetistä. Olen odottanut sitä viimeiset puolitoista vuotta. Joka ikinen päivä. Tietoisesti tai en. En keksi toista paikkaa jota vihaan enemmän kuin Juankoskea. Ei ole vielä varmaa minne muutamme koska isä vasta etsii asuntoa. Mutta me kuitenkin muutamme. Jo se tieto saa minut jaksamaan koulun loppuun.

 Tiedän etten voi olla onnellinen täällä. Haluan olla niin onnellinen kuin vain pystyn. Haluan löytää itseni. Olen ollut niin hajalla viimevuoden. Pirstaleina. Elämäni on ollut niin rasittavaa ja kuluttavaa. Jopa käsitykseni tavallisesta on aivan vääristynyt. Haluan mahdollisuuden vihdoinkin korjata itseni niin ehjäksi kuin vain mahdollista. Tiedän etten koskaan voi olla aivan ehjä. Aina tulee olemaan muistot.

 Olen asunut 11 vuotta maalla melkein kokonaan eristyksissä. Kävin joskus kaupungissa. Joskus naapureissa jotka olivat kaikki vanhuksia. Kävin koulua kotona. En edes oikein halunnut tavata muita. Jopa pelkäsin ihmisia. Asuin kuusivuotiaana talven kaupungissa. 9-vuotiaana muutin kaupunkiin vuodeksi. Ne kaksi vuotta jotka olen ollut tavallisessa koulussa,olen ollut kiusattu, melkein kokonaan vailla ystäviä.Pari minulla sentään on. 11-vuotiaana muutimme kaupunkiin. Ja sitten vanhempani erosivat. Suoraan sanottuna olin hölmö kun lähdin äitini mukaan. Äitini ei ole aivan terve. Ei todellakaan ole. Hän on loppuunpalanut ja hänellä on tietääkseni kaksisuuntainen mielialahäiriö. En muista missä järjestyksessä asuimme missäkin. En muista mulloin äiti oli miesytävänsä kanssa,milloin he olivat eronneet. Se on ihan hyvä. Muistan vain sen että olin ahdistunut ja sulkeutunut. Tein vain koulun ja olin niin paljon poissa kotoa kuin mahdollista. Milloin metsässä,mulloin kaverin tai isoveljen luona. Se oli yksi niistä harvoista paikoista missä olin onnellinen,sillä omalla tavallani. En käynyt edes isäni luona.

  Sitten kun rupesin käymään isäni luona, aloin saada pienen käsityksen siitä, millaista on niin kutsumani "Tavallinen" elämä. Terve parisuhde joka perustuu rakkauten. Ei suorittamiseen,niin kuin isäni ja äitini suhde. Isä joka välittää minusta valtavasti. Aloin ymmärtää millausta elämäni olisi pitänyt olla viimeiset 13 vuotta. ja miten paljon olen menettänyt äitini takia. Hänen ideansa oli kotikoulu. Ja hän kielsi minulta melkein kaiken. Isäni ei voinut sille mitään,hän oli vain koko ajan töissä. Lopun ajan hän rakensi. Luin melkein kolme kuukautta putkeen kirjoja koko ajan kun tajusin että isä ei kiellä minua lukemasta sellaisia kirjoja joista pidän. Minun ei enää tarvitse lukea salaa ja voin kuunnella musiikkia josta pidän eikä minun tarvitse enää käydä kotikoulua. Minun ei tarvitse enää valehdella äidilleni silmiäni päästä. Luovuin siitä silloin kun isästäni tuli huoltajani. Teen mitä haluan kunhan isäni ei kiellä sitä. Vielä kun pääsen pois täältä voin keskittyä kouluun kunnolla. Minulla on vihdoinkin haaveita ja unelmia joita voin ruveta toteuttamaan. Tajusin juuri että ensivuonna voin ajaa mopkortin. Voin mennä kesätöihin. Voin jättää vanhan elämän taakseni ja ruveta elämään uutta parempaa elämää. Voin käsitellä niitä tunteita ja sitä raivoa joka on sisälläni. Voin päästää siitä irti. En voi olla koskaan kokonaan vapaa siitä,sen tiedän, mutta voin päästää irti. Voin mennä elämässä eteenpäin. En voi koskaan antaa anteeksi äidilleni eikä hän tule koskaan pyytämään anteeksi. Hän ei edes ymmärrä mitä on tehnyt. Mutta voin siirtyä eteenpäin.En jaksa odottaa sitä. Kolme viikkoa. Sitten pääsen pois. Lähden nimittäin koulusta kaksi viikkoa etuajassa. KOLME PERHANAN VIIKKOA....!!!!!!!

  Nyt ymmärrän miksi pidän tuosta laulusta. Tiedän sen tunteen kun on hyvä ilma ja haluaa vaan tanssia ulkona pelloilla ja imeä sen ihanan auringonpaisteen itseensä....

 

Heidi

maanantai, 12. maaliskuu 2018

Kirja

En pidä mistään muusta enemmän kuin syventymisestä paksuun, jännittävään ja kiinnostavaan kirjaan. Rakastan jännitys-ja fantasiakirjoja yli kaiken, erityisesti sellaisia joihin liittyy jollain tavalla vampyyrejä. On ihana vain syventyä kirjan maailman ja unohtaa kaikki muu. Usein saatan syventyä kirjaan niin perusteellisesti että kun havahdun, kello saattaa olla puoli kymmenen illalla ja olen lukenut viisi tuntia vaikka olin aikonut lukea vain vähän aikaa.

Tällä hetkellä luen kirjaa nimeltä ikuinen rakastaja. Juuri sopivasti romantiikkaa, jännitystä, ja vampyyrejä. Parempaa en ole lukenut aikoihin..... ainoa ongelma on että minun pitäisi lukea koulukirjoja eikä romaaneja.....

Heidi

torstai, 8. maaliskuu 2018

Odotus

Hei.

Olen odottanut jo kauan tiettyjä asioita tapahtuvaksi. nyt on vain sellainen vaihe että ei oikein tiedä mitä haluaisi tehdä. On onnellinen, mutta haluaisi silti asioiden muuttuvan. On koko ajan sellainen jännitys. Tietää että jotain ratkaisevaa tulee tapahtumaan, odottaa vain että se tapahtuu ja ei oikein keksi mitä tekisi odotellessa. Sama olo on kun olisi lähdössä reissuun, mutta ei vielä tiedä minne on lähdössä ja mitä tekemään. Silloin vain istuu jännittyneenä sohvalla ja odottaa että ovi aukenee ja joku tulee kertomaan mitä tapahtuu. Silloin on juuri samanlainen olo. Saattaa välillä nousta seisomaan ja miettimään mitä odotellessa voisi tehdä, tai saattaa vain hermostuneena kävellä ympäri taloa. Mutta se sama hermstunut ilmapiiri vain on ja on eikä sitä saa pois vaikka kuinka yrittää ajatella muuta. Se vain tulee takaisin ärsyttämään ja ilkkumaan. Odotus. Raivostuttava ja ärsyttävä tieto siitä että jotain on tapahtumassa mutta ei tiedä miten tai missä tai milloin. Tieto siitä että ei tiedä mitä tapahtuu. Se ärsyttää. Olet ärtyisä odottamisesta ja siitä että se jatkuu vain päivästä toiseen eikä se lopu. Et tiedä milloin se lopuu. Kaikki vain jatkuu ja jatkuu ja kuitenkin tiedät että jonain päivänä se kaikki ratkeaa ja saat tietää. Mutta et tänään. Joskus. Nyt voit vain odottaa.

IMG_20170629_192112%5B1%5D.jpg
 

Tieto siitä että kaikki on vain väliaikaista. Kaikki se mistä on tullut tavallista ja mihin on tottunut, muuttuu jossain vaiheessa aivan muuksi. Koulu, ystävät, kaikki se mikä on ollut tavallista ja turvallista muuttuu uudeksi, tuntemattomaksi. Mutta se on myös osittain helpotus. Voit alottaa alusta. Tehdä toisin ne asiat mitkä olet tyrinyt. Voit jättää kertomatta uusille ihmisille ne asiat mitkä olet tyhmyyspäissäsi kertonut joskus muille. Tieto siitä että on mahdollista että sinua kohdellaan eri tavalla kun sinua kohdellaan nyt. Voit tavata uusia ihmisiä ja ystävystyä uusien ihmisten kanssa. Toivot että voit vihdoinkin olla osa ryhmää. Nauraa ja pilailla muiden kanssa. Ettei sinun tarvitsisi enää mennä vain sen yhden luokse joka on turvasi ja jonka ansiosta sinun ei tarvitse olla yksin. Mutta kuitenkin haluaisit olla yksin. Nauttia hiljaisuudesta ja omasta ajasta. Mutta tiedät että et voi jättää toista yksin. Et halua tehdä sitä, koska tiedät miten hankalaa on olla yksin jos et ole tottunut siihen. Mutta itse nautit siitä. Mutta kuitenkin joskus toivot että olisi ryhmä johon kuulua ja tuntea että on osa isompaa kokonaisuutta.  Harmittelet sitä että hyvät ystäväsi, oikeat ystävät asuvat niin kaukana. Mutta heilläkään ei ole täysin sitä samaa aallonpituutta kuin sinulla. Et ole löytänyt vielä sitä ystävää, joka on oikeasti ystäväsi.

IMG_20170716_223122%5B2%5D.jpg

Tiedät että se kaikki tulee tapahtumaan joskus tulevaisuudessa.
mutta nyt sinun pitää vain ODOTTAA.

Heidi

keskiviikko, 7. maaliskuu 2018

Lomaaaaaa!!!!

No terve.

 Olen odottanut lomaa joululomasta asti. Minun pitäisi lukea kokeisiin mutta olen ommellut niin innokkaasti että unohdin koko jutun. Opettajat ovat julmia laittaessaan kokeita lomasta seuraavalle viikolle. Se on toaalisen ja totisen KAMALAA.
 Olen ollut viimeiset kolme päivää mummolassa. Tänne tulo oli melkoinen episodi. Koko lähtö aikaistui tunnilla kun setäni päätti lähteä mökiltä tuntia aikaisemmin kuin oli suunniteltu. Kerkesin nipin napin kaksikymmentä yli 1 lähtevään bussiin. Tietysti minun paikkani stop-nappi oli rikki ja pääsin kävlemään kilometrin. Jee......

IMG_20180307_160556%5B1%5D.jpg

Kävin täällä kaupoissa ja tuhlasin koko neljän kympin lahjakorttini eurokankaaseen jonka sain joululahjaksi. Parempaa lahjaa minulle ei voisi antaa,,, ellei iisan tallin kepparia lasketa.... No joka tapauksessa olen tehnyt hevosia kuin viimeistä päivää koska sain juuri neljä tilausta sukulaisiltani,,, yhden tein tänään mutta kaksi tärkeintä on vielä tekemättä,,,
  Löysin myös viime perjantaina täydellisen mekon isäni ja Kaisan häihin. Olkaimia pitää lyhentää ja yläosaa pitää kaventaa, mutta ihanampaa mekkoa en löydä ikinä.... Olen panikoinut koko vuoden mekosta. Nyt panikoin kengistä ja koruista:D
 Kikalla on menossa jonkinlainen teini-ikä, sillä se puree,raapii ja riehuu öisin niin että en voi nukkua. Minä siunaan sitä päivää jolloin muutamme ja saan oman huoneen,,, Silloin voin heittää kissan ulos jos se ei käyttäydy...
 Minulla on oma huone äitini luona, joka muuten taas kerran muutti ja tälläkin kertaa äiti vannoo ettei enää koskan muuta. Aion muistuttaa häntä siitä kun hän muuttaa seuraavan kerran......

IMG_20180306_234734%5B1%5D.jpg

Löysin ihanaa punaista kangasta jota oli ihan pakko ostaa. Tässä on Liekki, hevoslaumani uusin jäsen. Olen suunnitellut hevosten myymistä ja kuten näette, se edistyy koko ajan,,,,,
En ole keksinyt mitään tietoja Liekille, aion ensin tehdä muut hevoset, mutta olen ajatellut että se olisi suomenhevonen.

IMG_20180211_115237%5B1%5D.jpg

Yritän taas kerran parantaa aktiivisuuttani, ja en ole todellakaan lopettamassa tätä blogia. Näemme ensikerralla:)

Heidi

 

 


 

tiistai, 26. joulukuu 2017

Joulu on taas..!

Olen odottanut joululomaa jo todella pitkään. Nyt olen vapaalla koulusta tammikuun neljänteen päivään. Ja loma tulee totaalisesti tarpeeseen.
  Olin juuri neljä päivää varamummolassa (isäni naisystävän vanhempien luona) viettämässä joulua. jos kerron sen pienessä paketissa, niin paljon syömistä, paljon kortinpeluuta, mahtavia ihmisiä ja uusia ystäviä. Eli niin hyvä joulu kun vain joulu voi olla:)
Tällä hetkellä olen ihan oikean mummini luona ja katselen toisella silmällä roskaelokuvaa. Jos joku aikoo katsoa next-elokuvan,en suosittele. Totaalisen äitelää minun makuuni.... Huomenna menen rälläämään kirpputoreilla ja kaupoissa ja nauttimaan joululomasta täysin siemauksin ja kammoamaan tammikuun neljättä päivää....
 Hyvää ja iloista joulua kaikille..!

Heidi

  • Minusta

    Olen Laura, vuosimallia 2004 oleva tyttö. Olen juuri nyt 13 vuotta ja olen seiskaluokalla.
    Olen eläinrakas, ja toinen perheeni omistaa kissan. Vanhempani ovat siis eronneet.
    Harrastan ratsastusta,lukemista, bloggaamista ja keppihevosia. Usein myös maanista kahvin kittaamista ja valokuvausta.
    Minun elämästäni voit lukea tästä blogista,johon tulee postauksia niin usein kun vain kerkeän kirjoittaa:)

  • Kikka Kekkonen

    Kikka on puolisen vuotta vanha kissanpentu joka asuu isäni luona juankoskella. Kikka on erittäin leikkisä ja työntää nenänsä vähän kaikkialle, erityisesti sinne minne ei pitäisi. Kikalla on tapana riehua yöllä niin paljon kun jaksaa ja siyyen juosta mahani yli ja omalle nukkumapaikalleen. Ja kyllä, se juoksee AINA minun ylitseni:D